lauantai 19. helmikuuta 2011



Olipa kerran mäyräkoiranpentu, ja sillä tietenkin emo.
Se oli mäyräkoiranpennunemo. Mäyräkoiranpennnunemolla oli kaulapanta 
mäyräkoiranpennunemonkaulassaan. Se oli mäyräkoiranpennunemonkaulapanta.
Ja mäyräkoiranpennunemonkaulapannassa roikkui tuntolevy.
Se oli mäyräkoiranpennunemonkaulapannantuntolevy.
Mäyräkoiranpennunemonkaulapannantuntolevyyn oli painettu numero.
Se oli mäyräkoiranpennunemonkaulapannantuntolevynnumero...


Tällainen hauska satu löytyy kirjasta:
Iltahetken tarinoita,
Anne Suess, Josef Carl Grund


Tämän kirjan löysin kirpparilta pari vuotta sitten ja 
tuota satua piti lukea lapsille aina vain uudestaan ja uudestaan.














1 kommentti:

  1. Aivan fantastisia nuo sun kaikki uudet kuosit!! Veikko valitsi näistä mäyräkoirista tuon turkoosin ja minun mieleen myös. Mutta jos tuo keltainen ja valkoinen väri ois toisin päin siitä tulis ihana kesämekkokangas Ainolle..

    Oot sinä kyllä taitava, muuta en voi sanoa.:)

    -Pudikselta päin-

    VastaaPoista